... mutta olin väärässä. Tänään kp 1. Eilen aamulla jännityksestä soikeina teimme vaimoni kanssa yhdessä testin. Täysi puhdas nega. Ja vaikka koitimme kuinka edes pienenpientä haamua metsästää, niin sitä ei löytynyt. Ja illalla alkoikin jo menkkatiputtelu, täysin aikataulussaan. Harmitti ihan vietävästi! Vaikkakin tämä oli vasta ensimmäinen inssi. Mutta kun niin kaikki (no kaksi, lääkäri ja gynekologi) ovat kehuneet mun follikkeleja, mahtavaa kolmikerroksista limakalvoa ja gynekin sanonut että eiköhän tämä kerrasta onnistu, niin harmitti kyllä. Ja ehkä eniten se, että elämäämme on mahtunut viime aikoina liiankin paljon kaikkea ikävää, joten sitä salaisesti toivoi, että tässä asiassa meitä olisi onnistanut näinkin pikaisesti.
Mutta vauva tulee kun on sen aika.
Tänään ei harmita enää läheskään yhtä paljon. Olen/ olemme positiivisen odottavaisia sen suhteen, että vauvamme tulee meille lähitulevaisuudessa. Toivomme niin koko sydämistämme! Olen myös kiitollinen kuukautisista - ainakin kehoni toimii ja uusi inssi on edessä toivottavasti jo vajaan kahden viikon päästä. Ehkä THE inssi? Toivottavasti! Ja olen äärimmäisen onnellinen maailman parhaasta vaimostani! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti