keskiviikko 16. syyskuuta 2015

"Vasta neljäs inseminaatio onnistui"

Ihan pakko avautua. Vaikka onkin jo toinen blogiteksti saman päivän sisällä.

Odotin ihan tosi kovaa illan Toisenlaisia äitejä, jaksoa, jossa oli kaksi äitiä. Odotin vielä kovempaa, kun tänään luin, että äidit ovat vihdoin saaneet lapset kahden vuoden odotuksen jälkeen. 

Olin aivan varma että kyseinen pariskunta on käynyt läpi useampia inseminaatioita ja IVF-hoitoja. Meinasin tipahtaa tuolilta, kun juontaja sanoi kirkkaalla äänellä että VASTA neljäs inseminaatio onnistui. Siis mitämitämitämitä. Neljä inssiä on ihan todella vähän. Ehkä se voi tuntua alussa paljolta, mutta se on ihan tosi vähän. Ei sitä ehkä ymmärrä jos ei ole yrityskuukausia tuplasti, triplasti tai vielä paljon enemmän takana. Mutta silti se on ihan todella vähän.

Ja juonnossa toistettiin koko ajan miten kauan he joutuivat odottamaan tätä hetkeä.
Ihan läpi ohjelman.

Tuntui pahalta.

Ei, ei muiden raskaudet ole itseltä pois, mutta en vain ymmärrä missä määrin neljä inssiä on todella pitkä aika. Mitä on sitten se aika, kun monet odottavat vuosia ja jopa yli 10 tai 15 vuotta. Se on todella kauan se.

Jos onnistuisimme nyt, sanoisimme odottaneemme kauan.
Mutta varmasti muistuttaisimme, että moni joutuu odottamaan vielä paljon paljon kauemminkin!



16 kommenttia:

  1. Vauva-lehdessä oli taannoin juttu (hetero)pariskunnasta, joka kävi läpi "raskaat hoidot". Ekasta ivf:stä taisi tärpätä ja saivat pakastimeen 6 alkiota. Näistä kuudesta saivat aikaiseksi vielä kaksi sisarusta. Mediassa saadaan hoidot tuntumaan niin helpolta ja toimivilta. Että automaattisesti tulee lapsi tai useampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näimpä! Toki se on subjektiivista miten kukin kokee hoidot ja niiden rankkuuden, ja erityisesti heteropareilla on usein jo pitkä tie luomuyritystä kuljettuna ennen hoitojen alkamista. Mutta jotenkin kovasti toivoisin, että jos hoidoista pian tärppää, osataan se nähdä ihanana asiana ja onnena, jota aivan kaikki eivät saa kokea.

      Poista
  2. Mulla särähti toi sama korvaan.... Mä en enää osaa enää ajatella kahta vuotta kovin pitkänä aikana enkä tajua tosiaan vasta sanaa siinä edessä kun siinä olis pitänyt sanoa jo neljäs inssi... -.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Vaikka onhan toki kaksikin vuotta pitkä aika, kyllä omammekin tuntuu jo pitkältä ajalta vaikkei ihan olla vielä siinä kahdessa vuodessa ollakaan (tosin se lähenee hurjaa vauhtia taipaleen starttihetkestä laskettuna). Olen seurannut myös toiveikkaana teidän matkaa ja te olette kyllä joutuneet odottamaan aivan luvattoman pitkään. Ja se tuntuu aivan äärimmäisen väärältä. Toivon kovasti kovasti kovasti että tämä on teillä SE kierto, vaikka oma uskonne alkaakin olla vähissä. Kaikki raajat ristissä! <3

      Poista
    2. Ihanaa kun muut jaksaa vielä uskoa vaikka itellä tosiaan usko on jo loppunut :) mutta toivotaan tämän olevan se kerta ! <3

      Poista
  3. Olemme itse vasta niin hoitotaipaleen alussa, että ensimmäistä yrityskertaa nyt odotellaan ja tikutellaan, mutta ajattelen kyllä niin että olisipa se hienoa jos meillä JO neljännellä kerralla tärppäisi. Särähti kyllä korvaan kun sitä VASTA neljännellä kerralla-hommaa hoettiin juonnoissa läpi ohjelman. Muuten jakso oli aivan sympaattinen ja oli ihana tietenkin nähdä todistusaineistoa että hedelmöityshoidoilla on mahdollista lisääntyä (välillä blogeja lukiessa iskee epätoivo kun huomaa ettei se niin yksinkertaista hommaa olekaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, pariskunta oli sympaattinen ja enemmän tämä "jo neljäs" -hokema korostui juurikin niissä juonnoissa. Ja missään nimessä ei ole huono asia jos onnistuu nopeasti, se on toki kaikkien toiveissa ja haaveissa. Ja itsehän siis ajattelin hoitotaipaleen alussa, että ainakin 5 inssiä on jo aivan järkyttävän suuri määrä. Niin se ajatus muuttuu. Toivon todella että teillä on helpompi ja nopeampi tie edessä, onneksi siihen on ihan kaikki maailman mahdollisuudet! <3

      Poista
  4. En itse vielä ole ehtinyt katsoa tuota jaksoa mutta kommentoin silti. Jos yhden inseminaation todennäköisyys on noin 10-20%, niin neljä inseminaatiota on kyllä ihan normaali määrä. Toki se saattaa tuntua paljolta, jos esim. lähipiirissä kaikki muut on niitä, joilla tärppää ekalla yrityksellä. Ja toki nuo inseminaatiotkin on omalla tavallaan rankkoja. Elämä alkaa pyöriä pelkkien hoitojen ympärillä ja rahaa menee isoja määriä ja yrityskertojen myötä joutuu alkaa miettimään, että kuinka pitkälle raha vielä riittää jne. Mutta silti sanoisin, että neljä inseminaatiota ei vielä ole kovin paljon.

    Yritysajan pituus ei silti ole suoraan verrannollinen tilanteen rankkuuteen. Meillä meni niin, että inseminaatioiden jälkeen tehtiin kaksi ivf-hoitoa. Molemmissa ivf:ssä saatiin lopulta yhdet puolikuolleet alkiot siirtoon (ei raskautta). Kaikki muut alkiot kuolivat parin päivän sisällä. Syy oli selvä: munasolut oli niin huonoja, että niistä näki sen huonon laadun heti. Kaikki nuo hoidot tehtiin alle vuodessa ja oli kyllä aika siinä vaiheessa aika rikkinäinen olo, vaikka yritystä oli takana vasta alle vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottoman tärkeää on juurikin muistaa tuo, että jokainen kokee hoidot ja niiden rankkuuden eri tavalla. Ja nyt kun muistelen, olen itsekin vuodattanut aika vuolaita kyyneleitä neljännen inssin jälkeen, että miksi tämä ei voi millään onnistua. Ja jos rivien välistä voi tässä lukea (ymmärsin että kaksi vuotta yrittämisestä on mennyt vauvojen syntymään), on tämä pari pitänyt hieman taukoja inssien välissä ja tottakai odottavan aika on pitkä. Tässä harmitti erityisesti se miten jaksoa "myytiin", ja ainakin tällainen pitkäaikaisempi yrittäjä ehti jo luulla että oikeasti se yrittäminen on ollut jotenkin vielä pidempi ja vaikeampi prosessi.

      Voi miten ikävä kuulla teidän hoitojen epäonnistumisesta! Oletteko jatkaneet matkaa vielä, vaikkapa luovutetuilla munasoluilla (tai puolison hoidoilla, mikäli olette naispari)? Missään nimessä pelkkä aika ei kuvaa rankkuutta. Me tehtiin myös seitsemän klinikkainssiä ihan tosi tiuhaan tahtiin, vuoden sisällä (joista kuusi 9 kk:n sisällä). Voi kumpa olisitte saaneet/tulette saamaan lapsen vielä jollain konstilla!

      Poista
    2. Me päädyimme lopulta kokeilemaan hoitoja puolisolle siitä huolimatta, että hän on mua vanhempi ja ikää siis jo melko paljon lapsensaantia ajatellen. Jostain ihmeen syystä mulla on aina ollut sellainen aavistus, että iästä huolimatta puoliso on mua hedelmällisempi tapaus. Hänelle tehty ensimmäinen hoito onnistui, raskaus sujui hyvin ja vauva on nyt muutaman kuukauden ikäinen <3

      Pidän kovasti peukkuja, että teillä onnistuisi myös pian!

      Poista
    3. Ihanaa ja mahtavaa! <3 Tosi kiva kuulla että onnistuitte! Meillä minä olen ainoa toivo raskaanaolijan roolissa, joten toivotaan että tärppää! Kiitos tsempeistä ja peukuista.

      Poista
  5. Vähän viiveellä tätä pohdiskelen, mutta: vasta neljäs? No joo. Kyllähän sitä itsekin muistaa, kuinka rikki ja epätoivoinen oli aikoinaan neljännen inssin jälkeen. Nyt tietty tuntuu hiukan naiivilta se hajoilu, mutta eihän silloin voinut mitenkään tietää, että se oli vasta alkua se. Jossain vastaavassa ohjelmassa lietsottiin myös kohua jonkun heteroparin hedelmöityshoidoista, kun joutuivat käymään hoidoissa KOKONAISEN VUODEN ennen kuin tärppäsi, voi että. Ihan vuoden. Kumpa sitä pystyisikin suodattamaan mielestään tuollaiset kohuyritykset, ohjelmien tuotantotiimeistä kun ei tiedä, kuinka realistinen käsitys heillä oikeasti on hoidoista, niiden kestosta ja inhimillisestä kärsimyksestä. Toisaalta tosiaan kovin suhteellistahan tämä on, esimerkiksi meillä parin vuoden tiukan tykityksen jälkeen tämän vuoden aikana olemme saaneet toteutumaan vain ja ainoastaan yhden (1) yrityksen, ja siihen se sitten jääkin, tämän vuoden osalta siis. Mutta silti tämä vuosi on ollut näistä vuosista ehdottomasti raskain ja kuormittavin, sekä henkisesti että fyysisesti. Enpä sitäkään tiennyt neljännen inssin kohdalla, en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se on! Itsekin epäilen tämän olevan ennen kaikkea tuotannon lietsontaa/epätietoisuutta. Ja sekä aika että hoitojen rankkuus on hyvin hyvin subjektiivisia käsitteitä. Toisaalta, kyllähän sitä täällä blogimaaailmassakin aika ajoin kovin paljon lietsotaan, miten naisparit/itselliset raskautuvat yleensä kolmen ekan inssin aikana ja että kaikki muu on harvinaista tai outoa. Ja silloin alkuun (juuri edellä mainitun vuoksi) se neljä inssiä tuntui ikuisuudelta! Mutta elämä opettaa. Ja ne nallekarkit ei todellakaan mene aina ihan tasan. Toivon teille ensi vuodelle viimein sitä onnistunutta hoitoa!

      Poista
    2. Kiitos, toivokaamme parempaa nallekarkkijakoa teidänkin kohdalle. =)

      Poista
  6. Yli 13 vuoden avioliiton aikana en voinut synnyttää, minulla on keskenmeno, vaikka tulisin raskaaksi, kaikki lääkärit eivät voineet auttaa minua, kunnes siskoni ohjasi minut tohtori DAWNin luo, joka auttoi minua ja tulin raskaaksi ja nyt minä sinulla on kaunis tyttövauva,
    Hän auttaa myös monia ystäviäni, jotka ohjasin hänelle, tohtori DAWN on siunaus jokaiselle, joka ottaa häneen yhteyttä,
    *Jos haluat tulla raskaaksi.
    *Jos haluat lopettaa keskenmenon. *raharituaali ilman ihmisuhreja.
    *Jos haluat saada takaisin rakastajasi.
    *Jos haluat miehesi/vaimosi takaisin.
    *Jos haluat saada takaisin varastetun omaisuutesi tai rahasi.
    *Jos haluat hoitaa minkä tahansa sairauden,
    Ota häneen yhteyttä WhatsAppissa: +2349046229159

    VastaaPoista