tiistai 1. syyskuuta 2015

Punaista.

Oi, sehän on itse Kuukautinen! Tulit taas. Kiva. Tiesitkö, että toivoin aika kovaa (olen jo tovin toivonut) ettet oikein enää pitkään aikaan saapuisikaan?

Tässä kierrossa olin aivan varma onnistumisesta. Kiinnittymisen aikoihin tuo kemiallisesta tuttu tunne saapui taas, painentunne vatsaan ja se varma tunne että nyt siellä jotain tapahtuu. Ja se tunne jatkui viimekertaista huomattavasti pidempään.Testiä en uskaltanut tehdä, koska itselleni se yksiviivainen tikku on kaikista pahin.

Päivän myöhässä alkoi vuoto, keskellä yötä kouraisi vatsaa niin kovaa, ettei siitä voinut erehtyä. Ovulaatiotestin toinen viiva oli lähes yhtä tumma kuin testiviiva. Epäilen toista kemiallista.

Voi p. . . . a.
Mikä on kun ei onnistu. Tänään taas masentaa ja kovaa.



6 kommenttia:

  1. Voi voimasana ja kiukunpuuska! Sillä munasolulla oli tasan kaksi tehtävää, hedelmöittyä ja tarrata kiinni. Mikä kumma siinä on, ettei voi omaa osuuttaan tehdä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä! En ymmärrä mikä on kun ei ymmärrä. Miksi sen muniksen pitää olla niin valtavan äkäinen? Nytkin veikkaan että otti jo siittiön vastaan mutta sitten sylkäisi sen pois. Mur. Huutomerkki. Huutomerkki.

      Poista
  2. Voi ei! Mäkin oon usein miettinyt, että miten ihmeessä ihmiskunta on ylipäänsä olemassa kun tästä lisääntymisestä on tehty näin vaikeeta. Ensinnäkin ainoastaan enintään vuorokausi aikaa onnistua ja sittenkin mikä vaan voi mennä pieleen. Hirveesti tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mitä kauemmin sitä joutuu odottamaan, sitä vähemmän ymmärrän kaikkia vahinkoraskauksia ja raskauksia ylipäänsä.. Kiitti tsempeistä, uskon että huomenna taas vähän jo kirkastuu!

      Poista
  3. Ääääh! Niin epäreilua! Tsemppiä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä! Kiitti tsempeistä, uutta toivoa päin!

      Poista