perjantai 31. maaliskuuta 2017

Yllätyksiä rakastava veitikka!

Hei kaikki! Perjantaissa mennään ja viikonloppu on aivan nurkan takana, ihanaa.

Tänään meillä oli myös paaaaljon odotettu rakenneultra, onneksi heti aamusta klo 8. Yö tuli nukuttua hieman levottomasti, vaikka mielestäni en stressannutkaan aivan hirmuisesti. Suhteellisen ajoissa päästiin tutkimushuoneeseen sisään ja lyhyen olotilakyselyn jälkeen tositoimiin. Vauva ja vilkas syke löytyivät nopeasti. Mainitsin heti alkuun, että rakenteet ovat pääasia, mutta mielellämme kuulisimme myös sukupuolen mikäli kaveri sen meille näyttää. Ja mielellään ottaisimme kotiin kivan kuvakollaasin pienokaisesta.

Kätilö ultrasi huolella kaikki rakenteet - ja kaikki näytti siltä kuin pitääkin! Huh mikä ihana uutinen.
Tämä oli tietenkin ultran ehdoton pääasia. Sitten koetettiin kurkkia pienen jalkoväliin -  ei onnistunut. Hän istui jalkojensa päällä pitäen haarat visusti kiinni, ei mitään toivoa minkäänlaisen sukupuoliarvion saamisesta, vaikka muutamaan otteeseen kokeiltiin. Hän haluaa siis selkeästi yllättää meidät loppukesästä! Itsehän olen palanut halusta tietää sukupuoli jo useita viikkoja; olen itsekin yllättynyt kuinka paljon olen halunnut asian etukäteen tietää. No toisaalta, olen kyllä aika kärsimätön "kaikkimulleheti" -luonne. Mutta koska jouduimme odottamaan kolme vuotta jo plussaa testiin, kai mä jaksan vielä nelisen kuukautta odotella myös vauvan sukupuolta. Jollemme sitten päädy yksityiselle ultavierailulle tässä jossain vaiheessa ennen laskettua aikaa.

Vaimoni oli kyllä aika iloinen siitä, ettei sukupuolta saatu selville. Hän oli meistä kahdesta se, joka myös pohti ihan raskauden alussa, josko antaisimme vauvan yllättää meidät synnytyssalissa. Myös hän olisi kuitenkin ollut valmis kuulemaan sukupuolen - mutta on myös tyytyväinen näin. Ja erityisen tyytyväinen hän on, koska minä joudun kaikkimulleheti-tyyppinä hyväksymään tämän ja malttamaan mieleni asian suhteen. :)

Ja mitä kuvakollaasiin tulee?

Ei saatu juurikaan hyviä kuvia. Veitikka oli jälleen hyvin hyvin eläväinen eikä piitannut lainkaan siitä, että häntä koetettiin ikuistaa filmille. Meidän äitiyspolille on kuitenkin käsittääkseni aika hiljattain hankittu 4D, joten yksi vähän selkeämpi kasvokuva saatiin mukaan (kuvia kaikkiaan niukat kolme), tosin siinäkin on pienen kädet hieman naaman edessä ja ihan täysin selkeä ei ole sekään.

Mutta kaikki on vallan mainiosti, koska pikkuinen kasvaa ja voi hyvin! Hän on jo 377 grammaa painava pikku veitikka! Potkiikin jo aika kovasti, vaikka istukkani on edessä potkuja vähän vaimentamassa. Maanantaina sain ihan kunnon isot mojot työreissullani hotellihuoneessa maatessani. Huomenna käynnistyy raskausviikko 22, hurjaa miten aika menee.

Nyt viikonlopun viettoon! Mitä suunnitelmia teillä hyvät lukijat on parille seuraavalle päivälle?



Anni ja Pieni (rv 20+6)

8 kommenttia:

  1. Hienoa kuulla, että kaikki näkyi sellaisena kuin pitääkin :) Sukupuoliveikkaus ultralla (erheen vara on olemassa) orientoiduttaisi odotusta, mut syntymän yhteydessä selviävä sukupuoli on ainutlaatuinen yllätys. Sellaisia ei montaa elämän varrelle osu. Ehkä veitikkanne halusi tarjota teille tämän mahdollisuuden <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin vaimokin on ajatellut alusta asti ja minäkin olen alkanut taipumaan samaan. Tämä on sellainen yllätys, jota voi ilolla odottaa! :)

      Poista
  2. Ihana kuulla että kaikki hyvin! Jos vain kärsivällisyys kestää niin suosittelen ehdottomasti sitä että jättää sukupuolen salaisuudeksi synnytykseen asti. Kuten Ruska sanoi, se on kyllä aivan ainutlaatuinen yllätys! Minä ainakin pidin siitä, että vauvasta ei muodostanut etukäteen mitään tarkkoja mielikuvia, koska ei tiennyt tämän sukupuolta. Siis ei tullut edes vahingossa mitään sellaisia ajatuksia itselle tai kommentteja muilta että "onpa se reipas poika" jos vauva oli varsin eläväinen mahassa, sukupuoli ei värittänyt mielikuvia mitenkään. Ja oli todella mahtava tilanne tavata sitten pikkuisemme ensimmäistä kertaa salissa ja saada yhtä aikaa selville niin tämän sukupuoli kuin vaikka sekin että oliko tällä hiuksia tai millainen nenä tällä oli! :) Tosin jos (kun toivottavasti) alamme yrittämään joskus pikkusisarusta Pakkasen Pojalle, haluamme kyllä varmasti selvittää tämän sukupuolen raskauden aikana jos vaan mahdollista. Jostain syystä tuntuu että kärsivällisyys yllätyshetken odottamiseen ei riitä toisen kanssa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös vahvasti kallistunut yllätyksen puolelle! Emme kuitenkaan ole sisustamassa vaaleanpunaista tai sinistä huonetta tai hankkimassa vauvalle vain "värikoodattuja" vaatteita. Iloiset yllätykset elämässä ovat aina plussaa! :)

      Poista
  3. Ihana, että kaikki oli hyvin! :) Olipas teillä salaperäinen veitikka. Haluaa selvästi pitää äidit jännityksessä. Onnea raskauden toiselle puoliskolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Joo veitikka haluaa ilmiselvästi meidät yllättää, joten eiköhän me hänen toivettaan noudateta. :)

      Poista
  4. Hienoa, että pienellä oli kaikki hyvin! <3 Mehän käytiin kaikenkaikkiaan neljä kertaa yksityisen puolella ultrassa, mutta ne lähinnä oli vaan sellasia 'mielenrauha' ultrauksia ja kaksi niistä oli 3D-ultria. Sukupuoli meille selvisi kyllä täysin varmana tietona rakenneultrassa. Varmasti kyllä jännittävää olisi ollut myös odottaa sukupuolen selviämistä syntymäänkin asti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! <3 Kovin olemme täällä kallistumassa siihen, että vauva saa yllättää meidät elokuussa tai sen korvilla. Toki olisi ihanaa nähdä pikkuista vielä ultrassa ennen syntymää, mutta toisaalta onneksi pikkuinen potkii aika ahkerasti - tämä auttaa paljon mielenrauhaan. :)

      Poista