Tuikitärkeitä ja vähempi tärkeitä tavaroita ja hankintoja

Taas on vierähtänyt aika. Toistan aina itseäni tässä alussa, mutta tavoite on ollut kirjoittaa useammin, mutta tuntuu ettei vain millään ehdi. Tai saa aikaiseksi. Meillä kuitenkin kaikki ihan hyvin, Tyttö täyttää jo 9 kuukautta.

Olen lukenut tässä kuluneiden kuukausien aikana muiden hiteistä ja huteista hankintojen suhteen. On jännä huomata, miten paljon vaihtelee se, mikä on jollekin tärkeä ja toiselle täysi turhake. Haluan myös jakaa omia kokemuksiani tähän liittyen. Vielä ei ole (onneksi, aika juoksee muutenkin niin nopeaan) koko vauvavuosi pulkassa, mutta kuitenkin jo 9 kk äitinä oloa takana. :)

HUIPUT JUTUT, TOP 7 (satunnaisessa järjestyksessä):

1. Äitiyspakkaus. Lähes kaikki on ollut tarpeellista, liukuvoidetta ja kondomeja lukuun ottamatta. ;) Vuoden 2017 äitiyspakkaus oli huippuhieno, lähes kaikkia vaatteita ollaan käytetty, joitain tosi paljon, joitain vähän vähemmän. Melkein olisi näilläkin vaatteilla päässyt jo hyvin pitkälle, mutta toki niitä oli hankittuna muitakin jo etukäteen ja tosi paljon saatiin lahjaksi vauvan syntymän jälkeen. Myös mm. talkkia on käytetty paljon ja vielä sitä on vähän jäljelläkin. Myös vauvaöljy, kylpymittari, hammasharja ja hiusharja ovat ahkerassa käytössä.

2. Kietaisubodyt. Pienenä aivan ehdottomat. Voi sitä ahdistusta ekoina viikkoina, kun piti pujottaa se pieni body pään yli. ;) Tässä ikää tosin pään yli vedettävät ovat kätevämpiä, koska pukeminen on nykyään aika haastavaa, koska vauhti on kova.

3. Babybjörn-sitteri. Meillä ei ollut tätä alkuun, ehkä vasta vähän alle puolivuotiaana saatiin lainaan. Sata kertaa parempi kuin meidän aiempi, joka oltiin saatu ystäviltä käytettynä. Erityisesti, kun meillä aika pian Tyttö halusi pomppia sylissä koko ajan, hän tykkäsi myös, kun sai itse annettua itselleen sitterissä vauhtia.

4. Vauvakeinu. Ostin sellaisen käytettynä Tytön ollessa noin kuukauden ikäinen. Ensimmäisinä kuukausina se oli tosi hyödyllinen ja välillä siinä nukuttiin myös päikkäreitä.

5. Soivat lelut ja soittimet. Nämä nyt on vaan hitti. Muutenkin muskari on Tytön aivan lempiharrastus ja musiikki tuntuu virtaavan veressä. :)

6. Rattaat, joihin saa turvakaukalon kiinni. Meidän tapauksessa kaukalo saatiin kiinni matkarattaisiin, jotka ostettiin tosi ylihintaan tutulta ilman adapetereita (ne löytyi onneksi Torista). Joka tapauksessa, paljon tuli käytyä kaupassa/kaupungilla niin, että lasta sai työntää matkarattaissa kaukalossa.

7. Imetystyyny. Imetin koko imetysaikani lähes koko aina imetystyynyn kanssa. Siihen vain tottui ja imetys sujui helpoiten sen kanssa. Muutenkin meillä oli aika paljon haasteita imetyksen kanssa ja myös vauvalle oli aika tarkkaa, miten hän suostui rintaa ottamaan. 7 kuukautta sain sinniteltyä (vuosi oli tavoite), sitten lopetin, Tytön tahdosta, ei vain kelvannut enää mitenkään.

VÄHEMMÄN TARPEELLISIA meille olivat:

1. Hoitopöytä. Meillä on yksi Tytön huoneessa, jota käytettiin kyllä ahkerammin alkuun. Kuitenkin vesipiste on niin tärkeä siinä vieressä, että kylppäriin piti tehdä toinen vaipanvaihtopiste, joka ollutkin sitten huomattavasti suuremmassa käytössä.

2. Kuolalaput. Meillä ei ole ihan hirveästi kuolattu tai puklailtu, joten kuolalaput ovat jääneet suhteellisen vähälle käytölle. Niitä on silti tosi paljon meilläkin kivoja erinlaisia, joten välillä niitä on ollut kiva käyttää myös ihan koska sopivat hyvin asustukseen. :)

3. Unipesä. Kaverini teki pyynnöstäni meille tämän, mutta valitettavasti jäi meillä tosi pienelle käytölle. Muutaman kerran koetettiin nukuttaa lapsi siinä yöllä meidän välissä, mutta käytännössä imetys oli silloin haastavaa. Alussa pidimmekin unipesää vaunuissa, jotta saatiin sinne Tytölle kiva pesä, kun vaunukoppa muuten oli vielä suhteessa niin suuri.

4. Liian monet vaatteet. Siis kaikkiahan ei olisi tarvittu. Raskausaikana ostin aika paljon, jonkin verran uutena, mutta paljon myös käytettynä. Äitiyspakkauksellakin olisi päästy pitkälle. Myös lahjoituksia on saatu niin paljon, että meillä vielä paljon vaatteita odottamassa 80-/86- ja suuremmissakin ko'issa. Ihanaa kuitenkin, että on valinnanvaraa! Tosiaan kuvittelin jotenkin, että päivässä menisi useat vaatteet, mutta koska meillä puklailu niin vähäistä, ei ole ollut kuin muutama päivä, kun vaatekerrasto on pitänyt vaihtaa ainakaan kahta kertaa useammin.

5. Ihan pienet hihattomat bodyt. Ei tullut edes mieleen, ettei niitä tosiaan juuri tarvita, paitsi kun oli jokin pitkähihainen siinä päällä. Meidän lapsi syntyi elokuussa ja meillä suhteellisen viileä asunto, joten aika monet lyhythihaiset jäivät ilman käyttöä. Jännityksellä odotan, tuleeko suuremmille bodyille käyttöä vielä tänäkään kesänä, kuitenkin vauvan iho kun on tärkeä suojata auringolta, vaikka helle olisikin. Toki ehkä sisäkäytössä kätevät, jos (ja toivottavasti) kun tulee hellekesä.


Näitä tulee varmasti mieleen vielä lisää, mutta tässä päällimmäiset ajatukset.
Vauvoja onkin tullut maailmaan täällä blogimaailmassa sitten viime päivitykseni, paljon onnea kollektiivisesti kaikille! :) <3

Äitiyslaki läpi ja kuulumisia pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa taasen tervehdys,

Aika on kulunut täällä vauhdilla, tyttömme täyttää tällä viikolla jo 7kk! Ihan ensiksikin, mahtavaa, että äitiyslaki meni tänään eduskunnassa läpi, jes. Tosin toivoisin yhä, että muutkin hedelmöitystavat kuin klinikkahoidot otettaisiin jatkossa huomioon, mutta tämäkin on hyvä alku. Esimerkiksi meitä, jotka ovat tuttajaluovuttajan avulla onnistuneet, ei lakimuutos koske millään tavalla. Silti meillä oli selvä sopimus luovuttajan kanssa jo ennen koti-inseminaatioiden aloittamista, että hän ei tunnusta isyyttä ja puolisoni on toinen virallinen vanhempi lapsellemme. Mielestäni myös tässä tapauksessa, vaikkapa luovuttajan allekirjoituksella varustetulla lomakkeella, voisi naisparin toinen osapuoli tunnustaa vanhemmuutensa jo neuvolassa ennen lapsen syntymää. Mutta askel kerrallaan tässäkin. Mehän muuten odotellaan yhä perheen sisäisen adoption vahvistamista. Paperit etenivät sosiaalitoimen jonojen vuoksi käräjäoikeuteen vasta alkuvuodesta ja käräjäoikeuden jonojen vuoksi adoptiomme on vielä toistaiseksi käsittelemättä.

Tyttömme on iloinen ja nauravainen, joskin myös hyvin huomionkipeä, varsinkin juuri meneillään olevassa kehitysvaiheessa. :) Täytettyään 6 kk, hän on siirtnyt omaan huoneeseen nukkumaan ja kaikki meistä onkin nukkunut paremmin näin. Tyttö ei herää kaikkiin meidän ääniin, emmekä me kaikkiin pieniin ähinöihin ja tuhinoihin. Meillä on myös ollut tähän mennessä yhteensä kolme täyttä yötä ilman heräyksia (ja pitkiä sellaisia, noin 20-8), mutta joukkoon mahtuu myös öitä, jolloin on vielä 1-2 yösyöttöä ja välillä useampi tutinlaitto. Meillä kieritään kovasti eteenpäin, selältä mahalle ja mahalta selälle. Ryömimistä ei ihan vielä hiffata. Myös ensihampaita odotellaan yhä - Tosin monta kertaa ollaan luultu oireita THE oireiksi. Aivan samalla lailla kuin aikoinaan raskautta odotellessa. ;D
Kiinteitä syödään 4-5 kertaa päivässä ja rinta ei meinaa enää kelvata. Imetystaival on tulossa siis loppusuoralle, hieman aiemmin kuin olisin toivonut, mutta toisaalta olen tosi iloinen että päästiin edes tähän asti.

Syksy ja alkuvuosi ovat olleet antoisat, mutta myös kovin raskaat. Suurelta osin johtuen myös puolisoni vakavan sairauden uusimisesta. Positiivisena asiana kaiken keskellä on ollut kuitenkin se, että olemme saaneet pidemmän aikaa olla yhdessä kotona perheenä ja myös puolisoni on päässyt näkemään tyttäremme kaikki kehitysaskeleet ja olemaan joka hetkessä läsnä. Itsekin olen selvinnyt mielestäni suhteellisen hyvin, lukuun ottamatta syksyllä täysin lipsunutta herkkujen (ja kaiken muunkin) syömistä. Nyt onkin hieman ahdistus siitä, että vyötäröllä on vielä iso osa raskauskiloista, jotka olivat jo heti synnytyksen jälkeen hyvin paljon tippumaan päin. Nyt onkin ryhtiliike menossa ja tavoitteena myös itselle parempi henkinen ja fyysinen olo terveellisen ravinnon ja liikunnan avulla. Tiukasti nuo kilot kyllä istuvat yllä ja harmittaa hieman, ettei syksyllä jaksanut enempää panostaa terveelliseen ruokavalioon.

Muskarissa olemme käyneet Tytön kanssa viikottain ja siitä hän tykkää kyllä kovasti! Lisäksi olemme aika paljon treffailleet muita tuoreita äitejä ja vauvoja. Useampi kaveri/tuttu sai esikoisen samoihin aikoihin meidän kanssa ja sitten on toki löytynyt paljon myös uusia mukavia mammakavereita. Tykkään myös olla ihan kotona perheen kera, hösäämättä niinkään paljon ylimääräistä. Silloin myös parhaiten päikkärirytmi ja koko muu rytmi pysyy parhaiten yllä. Toki nyt huomaa sen, että Tytön koko ajan kasvaessa, myös aktiviteettien tarve lisääntyy. Välillä alkaa iltaisin mennä hermo, jos koko päivän on tuijotellut samaa lattiaa ja samoja omia leluja.

Aion olla kotona ainakin tämän vuoden. Taloudellisesti syksy tulee olemaan hieman haastava, mutta eiköhän sitä pärjää, kun jättää kaiken ylimääräisen pois. Ihanaa, että vielä on monta kuukautta aikaa viettää laatuaikaa myös päivisin Tyttömme kanssa. Nopeasti menee varmasti tämäkin aika, on muistettava ottaa joka päivästä kaikki irti. <3

Ihanaa kevään odotusta kaikille, palailen taas kun jaksua, intoa ja fiilistä riittää. :)


P.S. Teidän muidenkin blogeja olen käynyt kyllä lukemassa, mutta olen ollut äärimmäisen laiska kommentoimaan. Kiva kuitenkin huomata, että moneen blogiin kuuluu onnellista odotusta/perhearkea, niille joille odotus on kesken, yhä kovasti paljon pidän peukkuja pystyssä!