sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tuumasta toimeen!

Meidän "vauvaprojekti" alkoi virallisesti joulukuussa 2013. Oltiin jo noin vuoden verran mietitty ja pohdittu sopivaa ajankohtaa perheen perustamiselle. Toki kun vauvoista on kyse, koskaan ei voi sanoa että NYT me tehdään vauva, vaan vauva tulee kun on tullakseen. Nyt koettiin kuitenkin elämäntilanteemme sellaiseksi, että hedelmöityshoidot voivat alkaa. Meille oli alusta asti hyvin selvää, että valitsemme ensisijaisesti hedelmöitystavaksi/ -paikaksi klinikan. Meidän paikkakunnalta on parin sadan kilometrin matka lähimpään naispareille hoitoja tarjoavalle lapsettomuusklinikalle, joka tuo omat sumplimisensa töiden ja klinikkakäyntien yhteensovittamisessa. Onneksi kuitenkin monia tutkimuksia voi tehdä myös omalla paikkakunnalla.

Joulukuussa tartuimme siis tuumasta toiseen ja soitimme klinikalle! Se oli iso askel kohti konkretiaa, kohti ihan oikeita toimenpiteitä haaveemme toteuttamiseksi. Ensimmäisen ajan lääkärille ja psykoterapeutin lahjasoluneuvontaan varasimme tammikuun puoleen väliin. Hirmuisen flunssan ja kuumeen iskiessä kuitenkin juuri tuohon ajankohtaan, jouduimme siirtämään ensimmäisen käynnin klinikalla tammikuun loppuun. Meidän suureksi iloksi ja helpotukseksi sekä lääkäri että psykoterapeutti näyttivät vihreää valoa, ja innosta puhkuen ajoimme useamman tunnin matkan kotiin - ensimmäisiä ovulaatiotestejä tekemään!

Kaarsimme kotiin apteekin kautta ovulaatiotestipaketti käsissämme. Jännittävää! Minä, hoitojen saajana, olin lääkärin mukana juuri joko ovuloimassa tai sitten se oli juuri ehtinyt mennä ohi. Ohjeistuksenani oli tänään heti tehdä ovulaatiotesti ja jatkaa vielä neljä päivää testailua, mikäli tulos olisi sinä iltana negatiivinen. Suurella jännityksellä odotimme kolme minuuttia testin teon jälkeen ja yhdessä katsoimme tuloksen - hymynaama! Jeeeeee!  Aivan mahtavaa, näin ollen pääsisin jo seuraavalla viikolla ensimmäisiin verokokeisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti